Pilkutuksen pääsääntö, pää- ja sivulauseet



Pilkutuksen pääsääntö: virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.

 


Pilkutuksen kannalta pitää tietää
·         - mikä on virke ja mikä on lause
·         - mikä on päälause ja sivulause


Virke on kirjoitetun tekstin osa, joka alkaa yleensä isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen tai muuhun isoon välimerkkiin. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta.

Lauseita on kahdenlaisia: päälauseita ja sivulauseita.

Päälause on sellainen lause, joka voi esiintyä yksinäisenä virkkeenä. Jos virkkeessä on vain yksi lause, se on päälause.
                      Jari Litmanen on Suomen menestynein jalkapalloilija.
                      Kielioppi on mielenkiintoista.

Sivulause ei voi yksin mudostaa virkettä, vaan se tarvitsee kaverikseen aina päälauseen. Sivulauseet ryhmitellään niiden alkusanan mukaan kolmeen ryhmään:
1) relatiivisivulause alkaa aina relatiivipronominilla joka  tai mikä
                     
                      Luin juuri kirjan, joka ihmetyttää monia.
                      Luin juuri kirjan, mikä ihmetyttää monia.

2) konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla (että, jotta, koska, kun, kuin, jos, vaikka, kunnes)

                      Jari Litmanen on Suomen menestynein jalkapalloilija, koska hän on
                      voittanut sekä Mestareiden liigan että Mestareiden liigan maalikuninkuuden.

                      Kielioppi on niin mielenkiintoista, että tulee oikein kylmiä väreitä.

3) epäsuoran kysymyslauseen alkuun pannaan k-alkuinen kysymyssana (kuka, ken, kumpi, kumpainen), m-alkuinen kysymyssana (mikä, mitä, missä, milloin, miten, miksi) tai -ko-, -kö-liitepartikkeli.

                      Minulla ei ole aavistustakaan, kuka meille tulee opettajaksi.
                      Tiedätkö sinä, onko tuo tyyppi meidän uusi opettaja.
                      En ymmärrä, miksi meille ei ole kerrottu sitä.